Ahh, ihana laiska sunnuntai

Tänään kävin aamupäivällä kuuntelemassa puiden huminaa puolukkametsässä. Puolukoita en juurikaan löytänyt, mutta sielun rauhoitusta sitäkin enemmän. Laulamalla varmistin etten kohtaa karhuja polkuni varrella ja pysyttelin visusti näköetäisyyden päässä kesämökistämme. ”Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille..” Kaikki kunnia suomalaiselle sekametsälle.